Idea vegaaniseen omenapannukakkuun eli omppupannariin lähti siitä kun haistelin, maistelin ja fiilistelin kotimaisia omenoita. Omena kuuluu niihin elintarvikkeisiin, joissa Suomessa kasvanut maistuu minusta paljon paremmalta kuin maahantuotu (mansikat myös!). Valitettavasti meidän oma omenasato jäi tänä vuonna heikoksi, joten olen turvautunut lähikaupan valikoimiin.
Muokkausohje gluteenittomaan versioon löytyy reseptin lopusta.
Tämä resepti on:
- munaton
- maidoton
- vegaaninen
- mahdollista valmistaa soijattomana
- sisältää gluteenittomman muokkausohjeen
Kanelinen omenapannukakku (V, muok. G)
- 2 dl kaurakermaa
- 1 dl maustamatonta soija”rahkaa” (Alpro Go On proteiinivalmiste) tai soijajugurttia
- 8 dl soijajuomaa (makeaa, mielellään vaniljaa makuaineena) tai kaurajuomaa
- 3 rkl rypsiöljyä
- 1 tl suolaa
- 2 tl leivinjauhetta
- 1 dl kaurahiutaleita
- 4 dl sämpyläjauhoja tai (täysjyvä)vehnäjauhoja
- 0,5-1 dl sokeria tai muuta makeuttajaa (käytin 0,5 dl)
Pinnalle:
- 3-5 omenaa (minulla meni kolme 130 g omenaa)
- 1 rkl kanelia
- 2 rkl sokeria
Valmistusohje:
- Käytä käsivispilää. Sekoita keskenään kaurakerma, proteiinivalmiste sekä puolet soijajuomasta. Lisää rypsiöljy, suola, leivinjauhe ja kaurahiutaleet. Lisää jauhot parissa erässä, jotta saat ne sekoitettua tasaiseksi eikä kokkareita pääse muodostumaan. Sekoita joukkoon loput soijajuomasta ja 0,5 dl sokeria. Tarkista maku. Kytke uuni 200 asteeseen. Anna taikinan tekeytyä sillä aikaa kun valmistat omenat ja uuni lämpenee.
- Pese omenat ja poista kodat. Leikkaa ohuiksi viipaleiksi.
- Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle syvälle uunipellille. Levitä tasaiseksi. Asettele päälle tasainen kerros omenaviipaleita. Ripottele päälle himan kanelia ja sokeria. Paista 35-40 minuuttia. Nauti!
Tarjoiluehdotus: Kokeile omenapannukakkua Vegaanisen vaniljakastikkeen kanssa!
Gluteeniton versio: Korvaa jauhot gluteenittomalla jauhoseoksella, lisää 2-3 pellavan- tai chiansimenmunaa (yksi ”muna” = 1 rkl jauhettuja siemeniä + 3 rkl lämmintä nestettä –> sekoitus + 10-15 min aikaa turpoamiseen). Käytä puhdaskauraa ja gluteenitonta kaurakermaa.
Vinkki! Kanelin tilalla toimii myös jauhettu inkivääriä tai pomeranssi. Pienempi määrää riittää.
Oli kyllä tosi hyvää! Jos tästä haluaa old school-version voi 2 dl soijajuomasta korvata kaurakermalla ja jauhot vaihtaa tavalliseen vehnäjauhoon.
Toivottavasti reseptistä on sinulle iloa syksyn pimeneviin iltoihin!
Omenat on pannarissa ihan parhaan makuisia 🙂 Tykkäänkin kovasti erilaisista uunipannareista, tuota soijarahkaa en oo kuitenkaan vielä kokeillut pannaritaikinassa, kuulostaa hyvältä!
Jäin hieman miettimään vielä tuota gluteenittomuutta. Oon ymmärtänyt että kaurakermoja ei olisi täysin gluteenittomana? Esim just Oatly sanoo että saattaa sisältää sen 100mg/kg tai vähemmän gluteenia, mutteivat voi taata täyttä gluteenittomuutta, toki tämä on kai keliaakikon itse valittavissa. Ootko löytänyt jonkun gluteenittoman version, olisi kiva kuulla! 🙂
Kiitos Jenni! Soijarahka maistuu sen verran makealta, että uskalsin kokeilla. ?
Hyvä kun kysyt tarkennusta kaurakerman gluteenittomuuteen! Yleisesti ottaen erittäin vähägluteeniset (pitoisuus 21-100 mg/kg) tuotteet kuten Oatlyn ruokakerma tai Plantin creamy cooking ovat keliaakikolle soveltuvia. Lisäksi jos ruoan lopullinen gluteenipitoisuus tulee tuotteesta huolimatta olemaan alle 20 mg/kg, voi sitä hyvin käyttää (harvemminhan kukaan syö kaurakermaa sellaisenaan :D). Jos epäilyttää kannattaa asia tietenkin tarkistaa suoraan kyseiseltä keliaakikolta tai turvautua esim. riisikermaan. Keliakialiitolta löytyy hyvä listaus sekä ohjeet eri kauratuotteiden soveltuvuudesta. Maitoa korvaavat elintarvikkeet löytyvät sivun alareunasta erillisenä pdf-tiedostona (https://www.keliakialiitto.fi/liitto/gluteeniton_elama/tuotteet/kauratuotteita/).
Kiitos vastauksesta! Se on totta että lopullisen ruuan gluteenipitoisuus jää hyvin minimaaliseksi ja tilanne ton aina syöjäkohtaista.
Olin nähnyt vain paljon epäilevää keskustelua tuon keliakialiiton listauksesta ja lukiessa ihan valmistajien omia mielipiteitä tuotteiden gluteenittomuudesta, joten on jäänyt hieman epävarma olo siitä mikä todella on ok ja mikä ei. Mutta paras keinohan on aina varmistaa syöjältä.
Mielenkiintoista! Olettaisin listauksen perustuvan nimenomaan suoraan valmistajilta saatuihin tietoihin, he varmaan (toivottavasti :D) tietävät parhaiten tuotteen kaikki yksityiskohdat. Ainakin näihin tietoihin perustuen koostaisin listan itse, jos olisin Keliakialiitolla asiantuntijana. Voisiko tuossa olla kyse puhtaasti siitä, että valmistaja haluaa ”vastuuvapauden”? Samalla periaatteella kuin esim. suklaissa ilmoitetaan, että saattaa sisältää pieniä määriä pähkinää..
Todennäköisesti kyse juuri tuosta käsien pesusta vastuusta. Kun ei pystytä varmistamaan 100% jotain asiaa niin ei tehdä siitä sitten mitään kunnon päätöstä ja tulee juuri näitä ”saattaa sisältää” merkintöjä.
Näyttääpä hyvältä!
Kiitos! Siltä se maistuikin 🙂